Vauvahuumaa

Vauvan syntymästä on jo kahdeksan päivää ja kotona niistä ollaan oltu jo viisi. Mihin kaikki aika on rientänyt? Vastahan mä sain tuon pikku nyytin syliini ja nyt hän on jo yli viikon vanha..aika menee liian äkkiä. Sairaalasta kotiuduttiin viime tiistaina tyttösen ollessa 3päivän ikäinen. Lastenlääkärin tarkastuksessa kaikki oli hyvin ja painokin pienen putoamisen jälkeen oli lähtenyt taas hienosti nousuun. Arki kotona pienen kanssa on lähtenyt käyntiin oikein mallikkaasti :) Neiti on todella helppo tapaus, eikä siis turhia itkeskele, jos on masu täynnä ja kuiva vaippa. Imetys sujuu paremmin kuin hyvin ja maitoa olisi vaikka muille jakaa :D Vettä yritän juoda monen monta litraa päivässä ja näyttää tehoavan, sillä maitoa tosiaan riittää. Toivotaan, että jatkuu samaan malliin, sillä tarkoitus olisi imettää ainakin puolivuotiaaksi, jos kaikki nappiin menee :)

Oma olo on ollut synnytyksen jälkeen melko hyvä, lukuunottamatta kipuja alakerrassa ja häntäluussa, mitkä välillä hidastaa vähän menoa. Muuten olen ollut aika virkeä ja väsymyskään ei oikeastaan vaivaa enää! Öisin vauva nukkuu 3-4h pätkiä syömisten välissä, joten äiskäkin saa hyvin nukuttua. Aamuisin herätään melko vaihtelevasti, välillä kuudelta ja välillä vasta kymmeneltä, mutta nukkumaan mennään aina melko samoihin aikoihin eli yhdeksän ja kymmenen välillä. Tietynlainen rytmi on siis jo löytynyt, mikä tietty helpottaa kovastikin arkea :) Päivisin vauvan nukkuessa saatan itsekkin nukkua tai sitten vaan tuijotella tuota pientä ihmettä<3 Toki myös suihkussa käyminen, pyykinpesu ja ruuanlaitto on näitä mitä puuhailen päivisin neidin nukkuessa, mutta usein se menee siihen että loikoilen sängyllä vauvan vieressä ja napsin kuvia tuhisijasta. 

Vieraita on käynyt tällä viikolla muutamia tässä kotosalla ja eilen käytiin isovanhemmillani, missä oli sitten muutakin sukua paikalla. Neiti sai osakseen paljon huomiota ja muutamat ihanat lahjatkin saatiin<3 Äiti sai nauttia antaumuksella kahvipöydän antimista, kun tyttö pääsi vuorotellen sukulaisen sylistä syliin. Itkua ei päässyt kertaakaan, joten ei taida ainakaan vierastaa, vaikka monta uutta kasvoa olikin paikalla :) 

Huomenna meillä on tiedossa neuvolatätin kotikäynti ja saas nähdä onko meillä syntymäpaino saavutettu tai ehkä jopa menty yli sen? :) 

P.s Synnytyskertomusta rupean heti väsäämään, kun postiluukusta putoaa sairaalan väsäämä epikriisi, koska kellonajoista tai muistakaan näistä yksityiskohdista mulla ei ole oikein muistikuvia, joten hetki vielä malttakaa :) Postausta myös mun kropan palautumisesta ja tyttösestä hieman tarkemmin myös luvassa!! :) 

Oikein hyvää alkavaa viikkoa kaikille! :)