Ne "maailman parhaat" keksit...

Noh, mitenkäs tämän nyt muotoilisi. Mä en löytänyt sitä cookies ohjetta mistään, koska porukoilla oli keittiöremppa ja se on ilmeisesti siinä rumbassa lähtenyt kävelemään. En myöskään päässyt hakemaan omaa ohjettani kotoa, koska ei ollut autoa käytössä. Joten, sovelsin aineet päästäni huonolla muistikuvalla ja tulos oli sen mukainen :D Taikina oli hyvää ja keksit on syötäviä, mutta ei sellaisia kun piti. Näin siinä käy, kun ei valmistaudu ajoissa...Kun saan käsiini sen oikean reseptin niin tuun kertomaan sen teille. Tätä en kehtaa, enkä kyllä enää muistakkaan.

Ilta siis jatkuu kera "ihan ookoo" keksien ja Burlesque leffan parissa--> 

Fiiliksiä raskauskyselyn merkeissä

Ihan ensinmäiseksi, mun on pakko todeta et WAU. Blogi keräs eilisen aikana älyttömän määrän katselukertoja(560) ja siitä suuri kiitos teille! Myös uudet lukijat toivotan tervetulleiks ja toivotaan, että jatkuu samaan malliin :) Mieletöntä! 

Tän päivän ohjelmaan kuuluu serkun ikääntymisen juhlimista ja koska se tuleepi hakemaan minut vasta neljän jälkeen, oli mulla nyt aikaa väsätä tämmönen raskauskysely. Ja huomenna jaan teille maailman parhaitten cookies-keksien ohjeen, joten pysykää kuulolla! Nyt kyselyn pariin-->

1. Missä kuussa on laskettu aikasi?

Tammikuussa

2. Raskausviikot tällä hetkellä?

21+1

3. Pelottaako synnytys miten paljon asteikolla 1-10?

Ehkä 2, en oo ajatellut vielä koko synnytystä edes pahemmin. Ja oon kyllä muutenkin vähän semmonen, että en turhia murehdi. Ainoastaan se vähän pelottaa, jos tulee jotain komplikaatioita, mutta itse synnytys ei pelota kyllä ollenkaan :)

4. Monesko lapsi on tulossa?

Ihka ensinmäinen<3

5. Oletko voinut pahoin?

Raskauden alussa kyllä. Se alkoi joskus viikolla 7 ja päätty ku seinään viikolla 12.

6. Haluatko saada selville lapsen sukupuolen etukäteen?

Joo, ehdottomasti jos vaan suostuu näyttämään :D

7. Koetko, että "hehkut" nyt raskausaikana erityisesti?

Hmm, noo en nyt erityisesti. Tosin oon säästynyt kaikilta näppylöiltä yms. viel tähän mennessä, että se on ollu ihan kiva :) 

8. Oletko syönyt nyt raskauden aikana normaalitottumuksiasi terveellisemmin?

No olen! Yhessä vaiheessa en syönyt mitään makeeta tai juonut limsaa/mehuja, joten sillon varsinkin. Suolasta tekee edelleen enemmän mieli, mut ei silti mitään sipsejä yms. Nykyään kyllä saatan kerran viikossa jonkun patukan syödä tai esim kakkua.

9. Monta tuntia nukut yössä keskimäärin?

10-12tuntia :) Mä sitten rakastan nukkumista!!

10. Oletko ollut tyytyväinen oman neuvolasi toimintaan/hlökuntaan?

Olen juu! Mulla on tosi ihana neuvolatäti ja aina tulee hyvämieli kun siellä käyn. Tosin se lääkärikäynti oli pyllystä, koska se lääkäri ei ollut mukava :(

11. Miten raskaus on muokannut kehoasi tähän saakka?

Masu ja maitolaitokset on kasvanut! Muutamat raskausarvet on tullut kylkiin, mutta ei sen kummemmin.

12. Muistellaanpa alkuraskauden oireita. Mitä sinulla oli ja menikö pian ohi?

No sitä pahoinvointia oli tosiaan viikoilla 7-12. Alussa rinnat oli tosi kipeät ja koko ajan väsytti älyttömästi. Myös jäätelönhimo oli alkuraskaudessa! Hajuaisti parantui ja se on vieläkin. 

13. Minkä asian tulet todennäköisesti seuraavaksi hankkimaan tulevalle vauvalle?

Varmaan rakenneultran jälkeen(jos saan sukupuolen selville) marssin suoraa tietä vaatekauppaan ostamaan vaatteita :D

14. Oletko nyt millä mielellä?

Tällä hetkellä mieli on eriiinomainen! Mikään ei stressaa tai huoleta :)

15. Onko sinulla joku tärkeä esine/vaate/huonekalu säästettynä omalle lapsellesi?

No ei varsinaisesti, mutta ristiäismekko missä vauva tullaan kastamaan on meidän suvussa pitkään ollut ja siinä on kastettu melkein kaikki mummoni lapsenlapset ja yksi lapsenlapsenlapsi :) 

Siinäpä se! 

P.s mä oon keksiny meijän tulokkaalle loistavan masu-nimen :D 

Umppa-Lumppa=Umppis tai Lumppis

Ja nyt kun sen tähän kirjoitin niin mieleen tulee ensinmäisenä umpisuoli................ehkä mä siis harkitsen vielä? 

Mut toi on söpö! 

Ura potkunyrkkeilijänä..?

Rakas lapseni, paikka on sun!

Puoliväli tuli ja meni. Tänään starttas raskausviikko 22 (21+0) ja fiilis on great. Päivä päivältä alkaa koko raskaus tuntumaan realistisemmalta ja koko ajan lähestytään h-hetkeä. Tuo vuokralainen jaksaa kyllä jatkuvasti muistuttaa äiskää läsnäolostaan ja alan olemaan sitä mieltä, että siellä taitaa olla todella tylsää kun ei ole muuta tekemistä kun harjoitella potkimista. Potkut tuntuu jo reippaasti ulkoapäin ja kovimmat bileet masussa alkaa aina silloin, kun äippä laittaa pään tyynyyn :) Mahan kasvu on mun mielestä nyt jotenkin jumahtanut paikoilleen tai sitten en vaan itse huomaa eroa. Painokin junnaa edelleen samoissa, mut hakuna matata.

Raskausviikko 22.

Sikiön paino: 400 g

Sikiön pituus päästä peppuun (CRL): 17,5 cm

Koko pituus: 26 cm

Lapsi on hyvin aktiivinen ja liikkuu paljon. Hänellä on vielä paljon tilaa liikkua. Tunnet jo varmasti valtaosan lapsen liikkeistä. Hän on luultavasti aktiivisimmillaan juuri silloin, kun haluaisit itse käydä nukkumaan.

Lapsen aistit kehittyvät koko ajan. Nyt lapsen hermopäätteet ja aivot ovat niin kehittyneitä, että lapsi voi käsitellä kosketusaistimusta. Ultraäänitutkimuksissa on havaittu, että lapset koskettelevat muun muassa sikiöpussin kalvoa ja omia kasvojaan ja tarttuvat napanuoraan pitäen siitä kiinni. Lapsi tutkiskelee jo nyt ympäristöään.

Lapsi on edelleen laiha ja hento, eikä hänen rasvakerroksensa ole vielä kovin paksu. Lapsi harjoittelee edelleen hengittämistä: hän vetää lapsivettä keuhkoihinsa ja hengittää sen ulos.

Alle viikko kauan odottettuun rakenneultraan (tj 5) ja mä oon niin täpinöissäni. Rakenneultraan lähtee mukaan lapsen tuleva sylikummi, eli mun serkku...joka ei sekään meinaa pysyä pöksyissään. Mä oon nähny kaiken maailman unia ultrasta, niin painajaisia ku hyviäkin unia, mutta toivotaan et kaikki on lapsukaisella kunnossa. Tässä taannoin sain hauskan viestin seinälleni facebookissa vauvan sukupuoleen liittyen ja pakko oli ottaa teillekkin siitä screenshot; 

Terveisin Nella 3-wee :) 

Totuushan tulee tunnetusti lasten suusta, mutta toivotaan et tällä kertaa Nella on väärässä ja siellä olis ihan ihmislapsi :) Mitä sukupuoleen tulee, niin mä olen jo sanonut kaikille, että poika tulossa!! Saas nähdä meneekö mun äidilliset vaistot päin honkia, mutta kumpikin on tervetullut, kunhan on terve lapsukainen<3 Ostosten kanssa odottelen edelleen siihen ultraan ja nyt en olekkaan mitään vauvalle hetkeen hankkinut(paitsi kahdet sukat). Viikot vaan vierähtelee ja maanantaina alkaakin jo koulu. Mulla ei ensimmäisessä jaksossa ole kuin 1 kurssi, koska oon kaikki muut jo suorittanut mitä kurssitarjottimelta löytyi. Meinaa siis, että 2krt viikossa koulupenkille, eli ei paha. Seuraavassa jaksossa onkin sitten enemmän niitä kursseja.

Mun oli pakko laittaa tää tänne, koska borat<3 

Mitään erikoisempia en oo parinviikon aikana tehnyt. Musiikkiopistolla käyn 2krt viikossa (laulutunnit & bänditreenit) ja siinä ne pakolliset menot onkin ollut tähän asti. Telkkarin edessä vietän aikaa enemmän kuin laki sallii, mutta minkä mä sille voin, että kaikki hyvät sarjat alkoi nyt samaan aikaan. BB:tä mun ei tänä vuonna pitänyt katsoa kuin alotusjakson verran, mutta kuinkas kävikään. Mutta syytän tästä täysin niitä asukkaita..olisivat ollut vähemmän mielenkiintoisia. Puoleensa on erityisesti nyt vetänyt Toisenlaiset äidit, tää tyhmä BB ja Teen mom. Ja kohta alkaakin Iholla ja Kiiltokuvia, joten ohjelmia kerrakseen.

Rv 20+0

Rv 21+0

Äiskän kanssa oli piirakka talkoot!

Mummon synttäreitten kunniaks käytii ravintolassa!

Ja argh, miten ärsyttävää..Joka kerta kun oon saanut tekstikappaleet kirjoitettua, niin tallennan tietty monta kertaa. Sitten rupeen kännykän kautta lisäämään kuvia ja päivitän, niin ykskaks osa teksteistä häviää! Tosi kiva kirjotella aina monta kertaa samat jutut..-.- Mutta ragen myötä, hyvää torstain jatkoa kaikille :)

Memories grow sweeter with time

Niinhän se on, aika kultaa muistot. Eilen ryhdyin nimittäin muistelemaan omaa lapsuuttani vanhojen valokuva-albumien parissa ja paljon hyviä muistoja muistui taas mieleen :) Usein puhuessani lapsuudestani tai perheestäni jollekin uudelle tuttavalle, on reaktio "ai häh". Monimutkainen perhekuviomme ei nimittäin meinaa millään selkeytyä kuulijalle. Mutta nyt mä yritän parhaani ja selitän teille lapsuudestani ja perheestäni hieman :)

Heippahei, tässä minä..juuri syntyneenä. Äidillä ja isillä tais olla vähän halvempi versio Canonin järkkäristä, kun jokainen synnärillä minusta otettu kuva on sumea ja epätarkka. Mutta ei anneta sen häiritä :D Synnyin 26.11.1994 Kuusankosken aluesairaalassa marraskuisena yönä klo. 02.22. Kaksi viikkoa viivyttelin, ennen kuin minut pakotettiin ulos..synnytys siis käynnistettiin. Painoa oli syntymähetkellä 3810 g ja pituutta 54 cm. Vauvana olin äidin kertoman mukaan helppo; nukuin, söin ja kakkasin :) Ristiäispäivänä sain nimekseni Elisa Anna-Louisa.

1. 

Taaperona en ollut enää niinkään helppo! Jaloilleni nousin 8 kk vanhana ja siitä lähtien olin varsinainen rämäpää. Mun lempipuuhaa pienenä oli kukkaruukkumultien tyhjennys lattialle ja kaikki muukin sotkeminen. Mun rämäpäisyyden takia äiti osti mulle tuollaisen pehmustekypärän, että vältyttäisiin suuremmilta kolhuilta. Mutta silti mulla oli vähänväliä silmä mustana ja aina juuri silloin kun oli jotkut kuvaukset seuraavana päivänä.

Ensisuudelmani sain kovinkin varhain, nimittäin jo yksivuotiaana! Tuosta pojasta en kyllä mitään muista, mutta olkoon hän ensi-ihastukseni. Tukka mulle ei meinannut millään kasvaa ja kuulen siitä vieläkin silloin tällöin, kuinka pienenä olin kalju ja näytin vähän pojalta. Mua se ei haitannut, koska mitäpä sillä tukalla tuon ikäisenä edes tekee :) 

Mun äiti ja isä erosivat, mun ollessa 1,5-vuotias ja siitä lähtien kävin iskän luona aina joka toinen viikonloppu. Pienenä olin isin tyttö ja tehtiinkin aina paljon kaikkea kivaa, kun olin isän luona. Mulla on iskän kautta vanhempi veli, joka on iskän edellisestä avioliitosta ennen minua, mutta pienenä en koskaan edes nähnyt tätä veljeä. Ensimmäisen kerran tapasin tän mun velipuolen 16.vuotiaana ja siitä lähtien ollaankin pidetty yhteyttä ja nähty. Tapaamiset iskän kanssa väheni kun ikää tuli lisää ja lopuksi nähtiin aika harvoin. Mun ollessa 14.vuotias, mun iskä muutti Thaimaaseen ja asustelee edelleenkin siellä. Facebookin kautta ollaan välillä yhteyksissä, mutta eipä sen ihmeemmin.

Mun ollessa 3-vuotias, mun äiti tapasi mun nykyisen isäpuolen ja sen ansiosta meidän perhe kasvoi viisihenkiseksi. Meistä tuli uusperhe ja se on ollut varmaan yksi parhaimmista asioista mitä mulle on elämän aikana tapahtunut. Sain hyvän isäpuolen lisäksi kaksi vanhempaa siskoa. Toinen siskoistani on vuoden vanhempi ja toinen on muutaman kuukauden vanhempi kuin minä, mutta sairastaa downin syndroomaa, joten on henkisesti nuorempi. Mun harmikseni nämä siskot oli läsnä vaan 4-6krt vuodessa, sillä heidän äiti asui ulkomailla ja tytöt siellä myös. Kun olin 5-vuotias me muutettiin meidän nykyiseen taloon ja tää on ollut mulle se lapsuudenkoti, sillä tätä ennen tuli asuttua vähän siellä sun täällä. Taloa on laajennettiin perheen kasvamisen myötä ja nyt taas kun me vanhemmat on lennetty pesästä pois, olisi tilaa vaikka muille jakaa. 

2003 vuonna meidän perheeseen syntyi vielä yksi tyttö. Niimpä meidän perheestä tuli kuusihenkinen ja kuinka olinkaan iloinen, että sain siskon joka olisi kokoajan kotona. Tästä ei mennyt kauaa kun, vanhemmat siskot muuttivat äitinsä kanssa Suomeen ja he rupesivat käymään aina viikonloppuisin meillä :) 

Koko perhe koolla. Kuva on nuorimmaisen ristiäisistä ja olenkin näköjään ainut joka osaa katsoa kameraan :D 

Sinnikästä yrittämistä...

...joka joskus tuotti tulosta..

...ja joskus taas ei

Elisa ekaluokkalainen. Olen siis ensimmäistä päivää lähdössä kouluun ja kyllä jännitti! Niin ne kouluvuodet siitä sitten alkoivat ja nyt on takana jo 12-vuotta opiskelua. Ensimmäiset 9-vuotta tiivistäisin niin, että ala-asteella olin kiltti ja ylä-asteella en. Tässäpä siis pala mun lapsuudesta, muistoja muistoja :) Nuoruudesta tuskin vaivaudun kertomaan, koska olin perusteini, joka teki kaiken kielletyn ja minusta siinä ei ole mitään kerrottavaa, vaikka äitillä ehkä olis paljonkin :D

Raskausviikko 20

Hellurei! Raskauden 20.viikko(19+0) alkaa huomenna, mikä meinaa että vain viikko enää viralliseen puoliväliin. Jälkeenpäin katsottuna on tämä viimeiset 19viikkoa mennyt älytöntä vauhtia, vaikka mä kuinka kirosin alussa, että aika matelee. Tänään oli tosiaan kolmas neuvola käynti, minkä yhteydessä oli myös lääkäri. Neuvola ei sisältänyt ihmeempiä, perusmittaukset ja vähän jutustelua. Sitten pääsinkin lääkärille joka teki sisätutkimuksen ja kuunteli sydänäänet yms.

Ja nyt mun on aivan pakko mainita tästä lääkäristä muutama valittu sana. Ensinnäkin, kun sisään kutsuttiin ei voitu edes tervehtiä, vaikka minä ystävällisesti sanoin hei. Toiseksi, yleensä lääkärit puhuvat jotain tutkimusta tehdessään, mutta mulla taisi olla mykkä lääkäri. Ja kolmanneksi, ei ole minun vikani jos sinulla on huono päivä tai olet elämääsi kyrpiintynyt, mutta älä pura sitä asiakkaisiisi. Tää lääkäri oli siis todella välinpitämättömän ja ilkeän oloinen. Hän ei kysellyt mitään, ei sanonut sydänääniä kuunnellessa mitään lukuja, oli todella kovakourainen ja kysyessäni jotain vastasi kaikkeen tiuskimalla. Epämiellyttävä kokemus siis ja kyllä muakin kävi ketuttamaan. Onneksi mulla on todella ihana neuvolatäti, minkä kanssa asioin useammin kuin tämän kyseisen lääkärin. Huono mieli kumminkin hieman helpottui, kun käynnin jälkeen kävin leipomolla ostamassa tuoreen suklaa-donitsin :)

Raskausviikko 18+6 (13+5)

Paino 65,0 (64,8)

Painonmuutos/viikko +50g (-160g)

Verenpaine 116/72 (115/65)

Pissa puhdas (puhdas)

Hemoglobiini ei mitattu tällä kerralla (124)

Sydänäänet +140 (+146)

Niin..siitä painosta. Se ei ole noussut vielä siis yhtään, vaan päinvastoin. Ensinmäisessä neuvolassa(8+5) painoin 65,6kg ja nyt(18+6) painan 65,0kg. Masu senkun kasvaa, mutta paino ei nouse. Minähän en tästä ole harmissani, koska mitä vähemmän raskauskiloja pudotettavaksi niin sen kivempi. Mä kumminkin syön ihan normaalisti ja just sitä mitä mieli tekee, eli millään dietillä tässä ei olla. Mun oma veikkaus ton painon junnaamisen suhteen on se, että mullakun on raskauden myötä jäänyt kaikki makea(karkit,sipsit,limsa) pois, niin paino on sen takia pudonnut, mutta myöskin pysynyt paikoillaan koska vauva kasvaa. Eli ylimääräisen tilalle on tullut vauvaa, olenpas selkeä :D

Kumminkin en ole huolissani, koska kyllä niitä raskauskiloja kerkeää varmasti vielä tulla ja hyvähän se vaan on, että on jäänyt suurinosa epäterveellisiä juttuja pois.

Mun vointi on ollut viimeiset 6viikkoa todella hyvä! Enää ei ole ollut mitään alkuraskauden oireita, paitsi jotkut hajut edelleen puistattaa. Väsymys ei paina enää niin paljon kuin alussa, eikä tässä ole tällä hetkellä mitään valittamista. Tietty pissalla joutuu juosta useammin, mutta se kuuluu asiaan eikä ole mun mielestä niinkään vaiva..ehkä riesa vain :DVauvan liikkeistä mainitsin jossain postauksessa, että niitä on alkanut tuntumaan ja nyt ne on jo selkeitä. Vauvan potkut erottaa, kun tietää mitä kuulostella. Ja oonkin huomannut, että usein liikkeessä ei tunnu mitään, mutta kun istuu/makaa paikoillaan pidemmän hetken niin alkaa jumppa. Ja tällä hetkellä se on ehkä maailman paras tunne, kun oma lapsi siellä masussa muljuaa <3

Raskausviikko 20

Sikiön paino: 250 g
Sikiön pituus päästä peppuun (CRL): 15 cm
Koko pituus: 21,5 cm

rv 18+5

Viikonloppua

Moikkamoi! Ei koskaan pitäis mennä lupaamaan, että tekee jonain tiettynä päivänä postauksen, kun just silloin tulee jotain ettei kerkeäkkään :D No mutta päivä sinne tänne, on vähän enemmän kerrottavaa kuin eilen olisi ollut. Viikonloppu tosiaan meni taas kun hujauksessa ja huomenna on taas tylsä maanantai.

Onneks ensviikolla on jotain ohjelmaa, niin ei tuu ihan loikoilu viikko taas. Tosiaan keskiviikkona mulla on iltalukioon ilmoittautuminen, kun jatkan nyt lukio-opintoja siihen äippälomaan asti. Mulla on tosiaan lukiota takana pari vuotta ja enää n.15 kurssia opintoja jäljellä. Ajattelinpa siis, että turha heittää hukkaan jo käytyjä kursseja ja palaan takas lukion penkille, että mäkin saisin sen lakin vielä joku päivä! Iltalukio oli mulle paras vaihtoehto, koska opiskelu ajoittuu tosiaan iltoihin ja saan nopeammin koulun käytyä iltalukion kautta. Varsinainen ensimmäinen jakso alkaa vasta 1.9, mutta sitä ennen on perehdyttämisviikkoa ja kurssienvalintaa yms. Ennen äitiyslomaa on tosiaan tarkoitus käydä niin monta kurssia, kun vaan mahdollista ja jos sitte enskeväänä pääsis kirjoittamaan :) Se koulusta..

Ja nyt palataanpa aiheeseen viikonloppu! Perjantai sujui lepposissa merkeissä tässä porukoilla. Meidän vanhemmat lähti siis Kymijoki Beerfestivaaleille ja mut laitettiin taas lapsenlikaksi. Meidän Wilmalla oli onneks kaveri silloin myös yökylässä, niin mun panostusta lapsen viihdyttämiseen ei tällä kertaa tarvittu. Valvovat silmät vaan, etteivät polta taloa maan tasalle. Se kesäinen herkku mistä mainitsin viime postauksessa, on tosiaan Brita-kakku! Oon aina ajatellut, että sen kakun leipominen vaatii taitoa, mutta olimpa väärässä koska mäkin onnistuin siinä. Löysin hyvän reseptin Kinuskikissan sivuilta ja ainut mitä vähän muutin oli vaan se täyte. Tässä linkki reseptiin-->Paina! Se ei pelaa, joka pelkää, joten mäkin lähdin uhkarohkeasti kakkua vääntämään. Noin tunnin päästä oli kakku valmis ja se oli yhtä hyvää kun äitinki tekemä, joten onnistuin :) Kuvankaunis siitä ei ehkä tullut, mutta hyvää se oli. Mä laitoin tosiaan täytteeksi kermavaahtoa mihin sekoitin mansikkarahkan ja tuoreita halkaistuja mansikoita. Täytteeksi tohon voi laittaa mitä vaan marjoja tai hilloja, mut itse suosin tota mansikkaa. Ilta suju muutenki ihan loistokkaasti erilaisten pelien ja telkkarin merkeissä. Vanhuksetkin raahautu puolenyön paikkeilla takaisin kotiin kera ystävien ja niiden ilta jatkui vielä terassilla pikkutunneille, mun painuessa puol yhden aikoihin jo nukkumaan.

Lauantaiaamuna väsytti normaalia enemmän ja sängystä pääsinki ylös vasta 11 aikoihin. Aamupala pöydässä oli aika "hiljainen" tunnelma ja koko aamu lähti muutenkin aika hitaasti käyntiin :D Liekkö tähän syynä porukoiden juhliminen ja siitä aiheutunut aamuinen hedari? Päivän ohjelmassa meillä oli tosiaan lähtä käymään Kouvolan meidän maaseutu-festivaaleilla ja sinne päästinkin lähtemään jossain yhden hujakoilla. Mä kävin ensimmäistä kertaa noilla festareilla ja veikkaan, että uudestaan en oo varmaan menossa lähivuosina. Lapsille siellä oli paljon kaikkea eläimistä kengurukonserttiin, mutta mun ikäluokalle; ainut mistä tykkäsin oli pehmis ja ne ylisöpöt tiput. Tottakai siel oli kaikenmaailman kojuja ja myytiin kaikkea, mutta ei nyt jostain syystä silti napannut. Koko päivän oli tosi kuuma ja koko alue oli aivan täynnä ampiaisia, joten nekin verotti osansa hauskuudesta. Me ei kolmea tuntia kauemmin siellä viihdytty ja kotiin kun päästiin, niin meidän perheen perus; eli kaikki veti parintunnin päikkärit, että oltiin illaks pelikunnossa taas! Ite lähin illalla keskustaan kavereita moikkaamaan ja samalla kävin omalla asunnolla vähän siivoilemassa ja hakemassa muutamat jutut. Takasin Valkealaan tultua menin vielä serkun kanssa iltaa istumaan ja siellä vierähtikin melkein kolmisen tuntia. Kotiin poljin kun viimeistä päivää, koska meijän viimesenä keskustelunaiheena oli ollut eri kauhuelokuvat ja mua oikeesti pelotti polkea tuolla pimeessä, vaikka ei ollut kun kilometrin matka :D

Ei mennyt varmaan 2minuuttia kauempaa kun sänkyyn pääsin, ni olin jo unessa. 

Sunnuntai eli tämä päivä oli varsinainen synttäri sunnuntai. Mulla oli tänään tiedossa kahdet kekkerit ja sankareilla oli ikäeroa vaan 74vuotta :D Ensimmäisiin kemuihin suuntasin vähän kahden jälkeen ja synttärisankari oli serkkuni tyttö Nella, joka täytti 3-vuotta :) Itse vein typykälle lahjaksi sellasen kengurupomppupallon, mekon ja saippuakuplia. Synttäritarjoilut oli taas taivaalliset ja voitteko kuvitella, maistoin ensimmäistä kertaa elämässäni voileipäkakkua :D Tästä lähtien syön varmasti joka kerta. Juhlat oli kivat ja synttärisankarikin jaksoi ihan hyvin, vaikka oli vähän kipeänä. Seuraavat juhlat oli puoli seiskalta ja nyt juhlittiin mun toista mummoa(isäpuolen äiti). Ikää mittariin tuli 77-vuotta ja tää kahvitteluhetki hieman erosi edellisistä pirskeistä. Toinen kierros kakkua ja piirakkaa..ei tarvi taas viikkoon syödä mitään kun on syöty varastoon :D Tänään mun piti painua jo Kouvolaan omaan kotiin, mutta eipä mua kukaan sinne jaksanut heittää eli huomiseen menee. Nyt mä kirjotan jo sen verran silmät ristissä, että pakko mennä nukkumaan..

Huomenna yritän kirjottaa niitä raskauskuulumisia! Hyvät yöt kaikille lukijoille :)

Nuorena äidiksi

Siitä päivästä lähtien, kun tikkuun ilmestyi ne maagiset kaksi viivaa ja matka äitiyteen alkoi, on tämä aihe mietityttänyt enemmän ja vähemmän minua. Ulkomaailmaan iskostuneet ennakkoluulot nuoria äitejä kohtaan. Me jokainen tunnemme faktan siitä, kuinka media on saanut nuoret äidit näyttämään "huonoilta äideiltä" erilaisten televisio-ohjelmien ja uutisten kautta. Ohjelmiin valitaan vain epätasapainoiset äidit, joiden elämässä riittää draamaa. Uutisotsikoihin pääsevät vain ne nuoret äidit, jotka jättävät lapsensa yksin kotiin ryyppyreissujen ajaksi. Ymmärrän. Kukapa jaksaisi katsoa ohjelmaa normaalista nuoren perheen arjesta tai lukea siitä lehdestä. Mutta se miten media lyttää täysin nuoret äidit on aivan käsittämätöntä. Sitä ei taideta ymmärtää miten paljon se vaikuttaakaan ihmisten ajattelutapaan asioista, media siis. En väitä etteikö maailmassa olisi niitä huonompia äitejä, mutta se että kaikki se huonous asetetaan ainoastaan nuoriin äiteihin on väärin.

Monen aikuisen ajattelutapa on nykyään sama; nuori äiti=huono äiti. Ja mikä tähän onkaan syynä, jos ei kyseisellä henkilöllä ole omakohtaista kokemusta jostain tutusta esimerkiksi. No media tietenkin ja en yhtään ihmettele. Olen itse seurannut televisiosta paljonkin näitä nuoriin äiteihin liittyviä sarjoja kuten, teiniäidit, sixteen and pregnant, teen mom yms. Ja voin jopa itse myöntää, että useimmista jaksoista saa sellaisen käsityksen, ettei nuorena voi edes olla hyvä äiti. Ohjelman juju piilee tietysti juuri siinä, että ohjelmaan valitut äidit ei ole juuri niitä loistoäitejä kaikki ja että riittäisi sitä draamaa jokaiselle jaksolle. Mutta tämäpä onkin juuri se pointti mikä jokaisen pitäisi ymmärtää. Ohjelma ei ole malli siitä, mitä kaikkien nuorten perheiden elämä on. Jos yksi sadasta on huono, niin ei se yksi tee niistä kaikista muistakin huonoja. Tää aihe on sellainen mistä voisin keskustella loputtomiin. Nyt näin tulevana nuorena äitinä sitä haluaa puolustaa niitä muita hyviä nuoria äitejä ja tahtoo itsekkin näyttää niiden ennakkokäsitysten olevan täyttä puppua. 

Niinkuin aiemmin jo mainitsin niin, tämä kyseinen aihe on tosiaan mietityttänyt monesti ja itse huomaan sen jopa vaikuttaneen mun tapaan toimia nykyään. Musta itsestä tuntuu siltä, että kun sitä ollaan tulossa äideiksi niin muut kiinnittää sun käytökseen ja puheisiin paljon enemmän huomiota. Tuntuu, että ne tarkastelee sitä kautta, että onko tarpeeksi kypsä vanhemmaksi ja muuttuuko se ihminen siinä odotusajan aikana vastuullisemmaksi ja aikuisemmaksi. Tottahan se tavallaan on, koska äideiksi kasvetaan, mutta kuinka paljon sitä sitten pitäisi muuttua ulkopuolisten silmiin?

Mä olen itse 20-vuotias synnytyshetkellä ja en koe olevani enää mikään teiniäiti silloin. Nuorena äitinä mua tottakai pidetään ja se onkin ok, koska olenhan mä nuori. Viimeisinä parina vuotena kun mun itsevarmuus on kasvanut hyvästä todella hyväksi, on mun asenne muiden ihmisten mielipiteisiin ollut usein, että toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Mutta nyt raskausaikana oon huomannut, että kiinnitän paljon enemmän huomiota siihen miten puhun tai käyttäydyn ulkopuolisten läsnäollessa. Oon alkanut myös tarkkailla, että miten muut ihmiset katsovat mua tai puhuvat mulle nyt kun olen raskaana ja tiedättekö se on muuttunut. Ihmiset on selkeästi kiltimpiä ja ystävällisempiä, kun olet raskaana ja siitähän ei ole ollenkaan haittaa, päinvastoin, se tarttuu myös itseen.

Vaikka mä olenkin nuori äiti ja mun ikäryhmää kohtaan on varmasti ennakkoluuloja, niin mä olen selvinnyt yllättävän vähällä kaikesta kulmien alta tuijottelusta ja tökeristä kommenteista. Mun kaikki ystävät ja kaverit on ottanut raskausuutisen hyvin, mutta on niitä muutamia puolituttuja ollut mitkä on asiaa seläntakana kauhistellut. Ja taisipa multa yksi äijä kerran kysyä, kun masu selvästi jo oli, että "ai, aiotko sä pitää sen?" Tottakai vanhemmat reagoi myös ensin hieman jyrkästi, mutta se taitaa kuulua asiaan :D Myös kaikki ulkopuoliset "auttajat" eli neuvolatäti ja ultraaja, eivät missään vaiheessa ole sanoneet mitään ilkeää, mikä liittyisi nuoreen ikään tai lapsen pitämiseen. Onnekkaita ollaan siis, koska olen kuullut paljon näitä kellä ei ole ollut samoin ja on tullut tökeriä kommentteja.

Siinä hieman mun mielipidettä siis, mutta mitä te ootte mieltä? Onko se median syy, että kaikkia nuoria äitejä pidetään automaattisesti huonoina äiteinä vaan joku muu? Katsooko hyvä äiteys ikää? Onko teille sanottu raskausaikana jotain tökeröä, vain koska olette nuoria? Mielipiteitä kehiin ! Huomenna postailen siitä miten raskausviikko 19 on lähtenyt käyntiin ja kerron yhen kesäisen lempiherkun ohjeen, mitä kohta alan väsäämään! Hyvää viikonloppua kaikille! :)

Vauvalle jo hankittua

Puoliväli tosiaan lähestyy ja oon tähän mennessä ostanut/saanut vauvalle jo muutamia juttuja. Alussa mä olin vähän liiankin hätäilevä tavaroiden ostamisen suhteen ja jälkeenpäin naurattaa, että ostin turvakaukalon ja vaunut jo ennen vko 10 :D Nyt oon rauhottunut ja pitkään aikaan ei ole tullut ostettua mitään. Odottelen nyt siihen rakenneultraan, että saadaan se sukupuoli selville niin helpompi ostaa sitten jatkossa esim niitä vaatteita. Mulla on nyt noin 22vko aikaa jäljellä hankkia kaikki tarpeellinen ja lista onkin pitkä..mutta kaikki aikanaan. Aion ehdottomasti ottaa äitiyspakkauksen ja sieltähän sitten tulee paljon kaikkea mitä tarvitsee.

Koska tässä ei miljönäärejä olla, niin suurin osa näistä isommista hankinnoista on tullut hankittua käytettynä. Turvakaukalo ja pinnasänky on semmoset mitkä oon ostanut/ostan uutena, mutta muuten nää rattaat ja vaunut yms on hankittu tutuilta. Rahaa säästyy ja silti ostokset on kuin uusia ja hyväkuntoisia. Vaatteiden kanssa aion varmaan osaksi tehdä samoin, eli kirppareilta osa vaatteista. Alussa kun vauvat kasvaa niin huimaa vauhtia ni on mun mielestä aika älytöntä ostaa kaikki uutta, kun ne jää pieniksi melkein heti. Tietenki uusiakin aion varmasti ostaa ja sitten vielä enemmän kun pahin kasvupyrähdys vaihe hellittää. Mutta tosiaan jonkunmoista on tullut jo hankittua ja tässä nyt esimakua :)

Vaunut

Ostin tutultani todella hyväkuntoiset Emmaljungan vaunut, mitkä on väritykseltään tummansiniset

limenvihreillä ruuduilla. Emmaljungan vaunuiksi olivat todella edulliset ja ovat tosi hyväkuntotoiset. Haaveilin tämän merkin vaunuista pitkään, sillä siskon pojallani oli emmaljungat ja totesin niitä joskus työnnellessäni, että ompa tukevat ja hyvät työntää. Haaveilun sain melkein unohtaa, koska uutena vaunut olivat sitä tonnin luokkaa ja käytetytkään eivät olleet halpoja, mutta sitten kävi tsägä. Vaunut löytyi, edullisesti ja vielä tutulta, joten en voisi tyytyväisempi nyt olla :)

Rattaat nro. 1

Nää rattaat on alkuperin mun pikkusiskon vanhat, mutta sen kasvettua ulos niistä, niin meijän äiti myi ne miehensä siskolle. Nää oli toiset niistä Jyväskylän tuliaisista ja tarkotus ottaa vähän sellaseen autoon rattaiksi käyttöön, koska on niin kevyet ja tosi helppo laittaa kokoon yms. Rattaat on Gracon ja väriltään vaalean-ja tummansiniset. 

Rattaat nro. 2

Toiset tuliaisrattaat on myös sieltä Jyväskylästä mun isäpuolen siskolta, eli käytetyt nämäkin, mutta tosi hyväkuntoiset. Oon enemmän ku ilonen, kun sain tietää, että saan rattaat mitkä on nekin Emmaljungan :) Tiesin heti, että nekin on varmasti tosi hyvät työntää ja oikeassa olin. Nää on nytten sitten ne "paremmat" rattaat ja tulee varmaan olemaan paljon käytössä, kun talvi on ohi ja osataan jo istua. Tosin nää rattaat saa myös makuu asentoon, eli ei tarvi osata istua kun voidaan ottaa jo käyttöön. Väriltään rattaat on musta-oranssit.

Sitteri

Sitterin ostin käytettynä torin kautta ihan tästä Kouvolasta ja parikymppiä maksoi eli halpa oli. Disneyn sitteri ja mun mielestä noi roikkuvat nalle-puh hahmot on ehkä maailman söpöimmät.

Turvakaukalo

Tää on tää mun "hätähousu elisa" ostos :D Taisin olla viikolla 6, kun mentiin isosiskon kanssa Pikku-Piiaan katselemaan vaan. No kuinka kävikään..mä marssin sieltä ulos tän turvakaukalon kanssa ja olin niin yhtä hymyä kun sain tahtoni läpi. Tosin hyvä ostos sinänsä, koska se oli tarjouksessa ja väriltään musta-valkoinen eli menee tytölle tai pojalle. Turvakaukalon suhteen olin päättänyt, että sen hankin uutena ja näin tein. Käytetyistä ei voi koskaan tietää onko oikeasti kolaroimaton, ellei olisi sitten ostanut joltain luotettavalta tutulta. Noh, vähän aikaisin tuli hankittua, mutta silti tyytyväinen ostokseen. Merkki on Osann.

Hoitoalusta

Serkulta sain ihan ilmatteeksi ja on tosi söpö :)

Vaatteita

H&M:ltä tilasin joskus viikon 12 tienoilla parit unisex vaatteet, pussilakanasetin ja parit aluslakanat. Bodyt ja potkuhousut on 56cm ja veluurihaalari on 62cm. Tuo haalari on ehkä maailman suloisin kun siinä on hupussa pienet korvat ja takana töpöhäntä. Pussilakanoissa on pieniä norsuja ja aluslakanat on perus valkoiset. Ainiin ja nuo pari pipoa on kans, tosin en muista kokoa. Lisäks oon saanut serkulta ikean kassillisen vaatteita, mutta koska sillä on tyttö, niin väritys on aika tyttövoittoinen. Joten saa nähdä lähteekö vaatteet serkulle ultran jälkeen takaisin vai viikataanko omaan kappiin ;) 

                      Matkasänky

Kolmas tuliaisista oli matkasänky. Siitä mulla ei oo kuvaa, kun en jaksanut kasata sitä :D Mutta sellanen musta-valkonen oikein kiva ja tosiaan sieltä mun isäpuolen siskolta sekin. 

Jotain uutta ja virkistävää!

Helou! Tuo paahtava kuumuus, sille ei näy loppua..mä en tahtois valittaa, mutta nyt on pakko. Ruudun toisella puolen on varmasti myös muita kellä on sama ongelma, nimittäin niitä keiden asunto on kuin polttouuni päivisin. Aivan järjettömän kuuma koko ajan ja mikään ei auta. Ikkunoiden auki pitäminen ei auta kun pihalla on +32 ja vaikka kaikki sälekaihtimet on kiinni, on asunnossa silti kuuma. Ainut ratkaisu: istu kylmässä suihkussa koko päivä (jos ei ole kiinteää vesimaksua en suosittele, tulee kalliiksi). Järjetön kuumuus ja raskaus ei vaan sovi yhteen, joten luojalle kiitos että sitä ollaan viimesillään talven pakkasilla :D Se valituksesta.

Kuten otsikko vihjaa jostain uudesta, niin kyse on minun pienestä makeoverista. Viikko sitten nimittäin päätin piristää vähän tukkatyyliäni ja leikkasin otsatukan. Värjäsin tukan siinä samalla ja lopputulos on oikein kiva. Samana maanantaina mulla oli myös optikko ja pääsin valitsemaan uudet lasit rikkoutuneiden tilalle, johan tässä reilu kuukauden kerkesinkin puoli sokeana pörrätä. Valmiit lasit sain perjantaina ja oon valintaani enemmän kuin tyytyväinen. Uusi tukka ja uudet lasit, mitäs tykkäätte? :)

Viime viikonloppuna kävästiin porukalla perjantai-ja lauantai iltoina Kotkan meripäivillä vähän kattelemassa meininkiä. Lippuja meillä konsertti alueelle ei ollut, että lähinnä kierreltiin satamassa niitä kojuja ja piipahdettiin tivolissakin. Mua tosin harmitti kun en niihin laitteisiin päässyt, mutta ensvuonna sitten! Kivat reissut oli molempina iltoina ja ensvuonna uudestaan, että mäkin pääsen tivoliin :D Viikko vierähti siinä välissä ja koitti nyt tämä viikonloppu, mikä meni kyllä sekin ohi jo, koska onkin maanatain taas? Nojoo kumminkin..erilainen viikonloppu tämäkin. Porukat ottivat suunnaksi Jyväskylän asuntomessut ja nesterallin, mikä tarkoitti sitä, että pikkusisko ja koira sysättiin mulle hoitoon. Perjantai meni lähinnä lauantaita odottaessa, koska oli äiti luvannut siskolle että vien sen Tykkimäkeen päiväksi. Näin siis tehtiin, lauantai aamuna 09.00 herätys, aamupalat naamaan, pakattii tavarat ja lähdettiin kävelemään kohti keskustaa. Keskustasta mentiin katujunalla Tykkimäkeen, missä saatiinkin jonottaa puoli tuntia lippuja, koska väkeä oli ja paljon. Päivä me siellä vietettiin ja oli ihan mukavaa, vaikka mun tehtävä olikin istua aina penkillä koiran kanssa, kun sisko juoksee laitteissa. Illalla kun oltiin päästy takaisin mun luokse, niin kateltiin vielä muutama leffa, käytiin koirapuistossa ja tehtiin älyttömän hyvää pirtelöä. Eilinen meni vaan ollessa..maattiin sohvalla ja syötiin pitsaa. Illalla porukoiden hakiessa vierailijoita, niin mä sain muutamat tuliaiset Jyväskylästä, nimittäin kahdet rattaat ja matkasängyn :) Niistä ja muista vauvalle jo hankituista tavaroista lisää seuraavassa postauksessa.

Rakenneultra lähestyy kovaa vauhtia ja mä oon alkanu olemaan jo todella varma, että masussa asustaa pieni poika<3 Näin siitä nimittäin viimeyönä untakin, joten kyllä oliskin yllätys jos siellä tyttö olisi :) Seuraava neuvola on 13.päivä ja se onkin se lääkärintarkastus. Tänään on viikkoja kasassa 18 (17+4), eli ei enää pitkä matka puoliväliin! Masu ei mun mielestä oo hirmusia kasvanut, mutta kuvista huomaa pientä eroa. Yritän saada tehtyä sellasen välilehden pelkistä masukuvista, missä voi sitten kasvua seurata selkeämmin :)

RASKAUSVIIKKO 18

Sikiön paino: 180 g

Sikiön pituus päästä peppuun (CRL): 12 cm

Koko pituus: 17 cm

Lapsi

Lapsi jatkaa kasvuaan ja kehittymistään, mutta vähän hitaammalla vauhdilla. Lapsen lihakset kasvoissa ovat jo kehittyneet, ja lapsi voi siristää silmiään ja tehdä muita ilmeitä. Nyt silmissä voi jo erottaa merkkejä silmäripsistä. Lapsen silmien verkkokalvot reagoivat jo valoon, vaikka silmäluomet pysyvät kiinni. Kehon peittävässä karvoituksessa ei ole pigmenttiä, joten karvoitus on täysin vaalea. Luut jatkavat kehittymistä, ja vastasyntyneellä vauvalla on 300 luuta. Jotkut näistä luista kasvavat vanhetessa yhteen: aikuisilla on noin 206 luuta.